Intro:_| | Viimeisen laulun valmiiksi sain, tummimman soinnun kitaras-tain. Viimeisen laulun valmiiksi sain, siihen mä syksyn sävelet hain. Siinä soi vuolaitten vuosien summa, ilo vain soitosta vähenee. Jäljelle jää sävel kaunis ja tumma, laulajan lähtö kun lähe-nee. Silti laulaen laulaja silmänsä sulkee. Sointujen siltaa uneensa kulkee. Viimeisen laulun valmiiksi sain, tummimman soinnun kitaras-tain. Nuoruuden uhma ja riena on poissa, ilta jo ruskona raukeaa. Riehakkuus elää vain kuuntelijoissa, toivein kun elämä auke-aa. Silti laulaen laulaja silmänsä sulkee. Sointujen siltaa uneensa kulkee. Viimeisen laulun valmiiksi sain, tummimman soinnun kitaras-tain. Kaukana laulujen syntymämailla, miete jo käy ala-kuloisin. Siellä vain soi sora sointuja vailla, lauluista kaunein ja suloi-sin. Siksi laulaen laulaja silmänsä sulkee. Sointujen siltaa uneensa kulkee. Viimeisen laulun valmiiksi sain, tummimman soinnun kitaras-tain. Viimeisen laulun valmiiksi sain, siihen mä syksyn sä-ve-let hain.