verse 1 Liian kauan maailmankoijari oli mun rakkahani Liian kauan maailmankoijari oli mun rakkahani Miksi sinä heitit minut maailman jalakoohin, nuarella iälläni Hurjasti elin kun kunniani meni mutta siitä en oo pahoillani Interlude Linnutkin sen todistaa jotka taivahalla lentää Ettei mun kannata maailmankoijaria Tällä ikää enää rakastaa Ettei mun kannata hulivilihummeria Tänne ikään enää odottaa Interlude verse 2 Liian monta hulivilihummeria seissyt on edessäni Liian monta hulivilihummeria maannut on vierelläni Kaikki lupas ottaa mutta minä päätin jättää, nuarella iälläni Nyt elän soriasti, koriasti, kolokosti, komiasti nuarella iälläni Linnutkin sen todistaa jotka taivahalla lentää Ettei mun kannata maailmankoijaria Tällä ikää enää rakastaa Ettei mun kannata hulivilihummeria Tänne ikään enää odottaa Linnutkin sen todistaa jotka taivahalla lentää Ettei mun kannata maailmankoijaria Tällä ikää enää rakastaa Ettei mun kannata hulivilihummeria Tänne ikään enää odottaa