verse 1 Tuoll’ on mun kultani, ain’ yhä tuolla, kuninkaan kultaisen kartanon puolla Voi minun kultani, voi minun lintuni, kun et tule jo, kun et tule jo. verse 2 On siellä tyttöjä, on komioita, kultani silmät ei katsele noita. Voi minun kultani, voi minun lintuni, kun et tule jo, kun et tule jo. verse 3 Linnut ne laulavat sorealla suulla, soreampi kultani ääni on kuulla. Voi minun kultani, voi minun lintuni, kun et tule jo, kun et tule jo. verse 4 Oi, koska näen minä sen ilonpäivän, kultani sivullani astuvan ja käyvän? Voi minun kultani, voi minun lintuni, kun et tule jo, kun et tule jo. Verse 5 Tule, tule kultani, tule kotipuoleen, taikka jo menehdynkin ikävään ja huoleen. Voi minun kultani, voi minun lintuni, kun et tule jo, kun et tule jo.