Hän joka joutuu antamaan sen, niin paljon enemmän kuin koskaan itse saa Rakkautta kun on aamu pöydällä on palanen ikuisuutta lapsen kysymys: Oletko se sinä, oletko se? Hän jonka pintaan nauru ja kyyneleet yhdessä hioo vaihtaen vuoroaan Tai hän joka painaa toiveensa pois nähdäkseen rakkaittensa onnen löytävän Oletko se sinä, oletko se? Maalauksessa tyttö istuu korituolissa Kasvot kohotettuina kohti valoa Toipilas vielä mutta kaikki edessä Oletko se sinä, oletko se? Hän joka on heikko, vähitellen, niin kuin kevät huomaamatta voimistuu Hän joka taipuu, mutta milloinkaan ei enää koskaan suostu katkeamaan Oletko se sinä, oletko se? Maalauksessa tyttö istuu korituolissa Kasvot kohotettuina kohti valoa Toipilas vielä mutta kaikki edessä Oletko se sinä, oletko se? Jokaisella sydämessään toivomus, hauras ja voimakas, kuin lapsen kosketus Maalauksessa tyttö istuu korituolissa Kasvot kohotettuina kohti valoa Toipilas vielä mutta kaikki edessä Oletko se sinä, oletko se?