Hm Pitkin aamuöistä joenuomaa Kulki perhe retkimuonaa repuissaan Hm Kohti meren rantaa pohtimaan kukin haaveitaan Sisämaan rauha liukui pois Kun tuuli toi meren oudot äänet Kuultavaksi retkeläisten poloisten Isä oli väsynyt mies Väsynyt maailman tuskaan puuttumaan Väsynyt kiskomaan meitä mukaan leikkiin Vannomaan nimeen jumalista julmimman "Meri on suurempi kuin luulin" Sanoi äiti hymyhuulin Suuteli siskon pientä otsaa Se on suuri ja suolainen Me joimme kotonakeitetyt kahvit Veimme leijat tuuleen tanssimaan Isä nautti tilkan tummaa murhettaan Ja päivä kuuma yöksi kutistui Tuuli jatkoi pauhuaan Ulapan kummitukset joivat kunniaksi kaukomaiden Ja urheuden soolo (säkeistön pohja) Isä jäi puuksi meren rantaan Meren raivopäisen rantaan Isä jähmettyi ja juuttui Kunnes tuuleksi muuttui Minä perin kartanot ja kunnaat Perin joen kuivan uoman Ja pian kunniaani kuivun Minäkin Isä oli väsynyt mies, Väsynyt maailman tuskaan puuttumaan Ja minäkin väsyn kohta Ja lähden meren rantaan haihtumaan Ja sinä poikani jäät