Lapsuuteni kesän sumuun vajonneen Palasiksi muistojeni läjään hajonneen Palapelin kokosin paksuin rukkasin ihmetellen minne kaikki palat hukkasin En unta saanut, ja näin jäin miettimään Kaiken minkä muistan aika kutistaa Mä sitä pelkään sua tahdon rutistaa Kuullut olen ikuisuuteen kaiken piirtyvän Ja kaiken suhteen kaiken siirtyvän Niin kuin kuuluu asiaan kaikki tähdet Kuu ja kaikki muu, aikakin Niin myös aikanaan sinä lähdet Pois häipyy taikakin siksi rakastan sua nyt Oli mielessäni elämäni olemattomuus Kuun takaa mulle nauroi ikuisuus Ei huomista, ei eilistä Vain tämän hetken voit nähdä peilistä Niin kuin kuuluu asiaan... Valovuosiensa takaa tähdet vilkkuen Unelmille ihmisen hiljaa ilkkuen Tiedänhän että pieni oon Kun siltä tuntuu mahdun hyvin kainaloon Niin kuin kuuluu asiaan... Aamu sarastaa, öiset hetket varastaa Meidät valoon hukuttaa meidät nukuttaa