Sinä päivänä satoi lunta Ja satoi suolaista vettä hiljalleen sinä päivänä talvi astui hiljaa huoneeseen Sinä päivänä satoi lunta se peitti alleensa kyyneleen jäätyneen mä matkalaukun pakkasin yksinäisyyteen Sanaakaan ei jäänyt sanomatta ne vaan paleltuivat luokses matkallaan kun tuuli on kylmä eikä me löydetty lämpimään lähdettiin eri suuntiin toisiamme etsimään Sinä päivänä satoi lunta Ja satoi suolaista vettä hiljalleen sinä päivänä talvi astui hiljaa huoneeseen Sinä päivänä satoi lunta se peitti alleensa kyyneleen jäätyneen mä matkalaukun pakkasin yksinäisyyteen Muistoja vaan jäin polttamaan laaksoja kuljen menneisyydestä tulevaan täällä on hiljaista ja sielun linnut on lähteneet kaikki ne kauniit sanat mihin ne ovat menneet Sinä päivänä satoi lunta Ja satoi suolaista vettä hiljalleen sinä päivänä talvi astui hiljaa huoneeseen Sinä päivänä satoi lunta se peitti alleensa kyyneleen jäätyneen mä matkalaukun pakkasin yksinäisyyteen Em x 2 Sinä päivänä satoi lunta Ja satoi suolaista vettä hiljalleen sinä päivänä talvi astui hiljaa huoneeseen Sinä päivänä satoi lunta se peitti alleensa kyyneleen jäätyneen mä matkalaukun pakkasin yksinäisyyteen