Intro: verse 1 Yhtä toivon enemmän kuin muuta Paljon sen vuoksi antaisin, Että tuntisit oikeesti, miten paljon sä haavoitit Ja miten kerran toisensa, jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti verse 2 Älä väitä ettei oo sulla muka muistoo Vai pidät sä mua tyhmänä, jolla ei oo väliä Itsetäänselvyytenä, lastenpalapelinä Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi Mistä sait sen käsityksen, et noin voi tehdä toisille Mut se mun täytyy kyllä myöntää, sul on pokkaa ainakin verse 3 Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa Varsinkaan kun se mitään muuta ei Mut tekisitkö sä uudestaan saman, jos saisit valita Onko sussa jäljellä palaakaan inhimillisyydestä? Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi Mistä sait sen käsityksen, et noin voi tehdä toisille Mut se mun täytyy kyllä myöntää, sul on pokkaa ainakin Bridge 1 Joo mä tiedän mitä tunnen, mutta koskaan sitä ääneen sano en Mä pelkään että joskus peilistä katsoo sun kaltainen Mä en suutu, enkä raivoo, enkä huuda, siihen suostu enää en Yksi ainoo katse jota et ymmärrä kuitenkaan Bridge 2 Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä Siitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä Ja siitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä, kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana Bridge 3 Tiedän kuka sinä oot, mut onko sulla hajua, siitä mihin päässyt oon ilman sinun apua Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua, N.C. Avasit mun silmät, enkä usko enää satuja Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi Mistä sait sen käsityksen, et noin voi tehdä toisille Mut se mun täytyy kyllä myöntää, sul on pokkaa ainakin Solo Mistä sait sen käsityksen, et noin voi tehdä toisille Mut se mun täytyy kyllä myöntää, sul on pokkaa ainakin pokkaa ainakin