Sen illan puistossa me istuttiin yömyöhään juteltiin puiston hämärässä suudeltiin viiniä nautittiin Sä kerroit kuinka mukavaa ois kantaa sormusta pieni mökki metsän laitaan laittaa, kukkia kasvattaa CH:Mut hei ei se riitä et on mukavaa sen täytyy olla paljon parempaa Siinä täytyy olla rakkautta siinä täytyy olla unelmii mannapuuroa ja mansikkaa juuri oikeenlaista kemiaa Sen täytyy joskus satuttaa sen täytyy voida naurattaa ei siitä muuten mitään tuliskaan ilman oikeenlaista kemiaa Alkoi katuvalot sammumaan ja meitä paleltaa Sä pyysit mua vierees nukkumaan joo mä olin valmiina Aamuyöstä vielä kuuden aikaan kuuntelin haaveitas seinän takaa isäs kuorsausta mä taisin huokaista CH:Mut hei ei se riitä et on mukavaa sen täytyy olla paljon parempaa Siinä täytyy olla rakkautta siinä täytyy olla unelmii mannapuuroa ja mansikkaa juuri oikeenlaista kemiaa Sen täytyy joskus satuttaa sen täytyy voida naurattaa ei siitä muuten mitään tuliskaan ilman oikeenlaista kemiaa Ei elämää liikaa suunnitella saa antaa sen mennä vain painollaan Jos joskus tavataan hyvä niin jos ei lakit päähän ja näkemiin CH: