Intro verse 1 Voi kohtalo kummasti viedä, meitä riemussaan, myös surussaan En sitä mä vieläkään tiedä, kuinka onneni sain Turussa Kun kohtasin sievän Surusilmän, siellä torilla kaloja möi Ensikatseellaan syömmeni kylmän, onnen pumpuleilla ympäröi verse 2 Ei kelleen vielä sydäntään suonut, hiukan rakasti vain itseään Vaan kun katseeni häneen olin luonut, tunsi pistoja sydämessään Ja me kiersimme kaupungin puistot, suukon sain vasta Pansiossa Ja nuo lempemme suloiset muistot, ovat syömmeni kansiossa verse 3 Kun lauletaan näin iskelmässä: Tulisuudelmat hurmion toi Ensisuukossa kuumassa tässä, kultahampaani suli kuin voi Olin luullut jo naisihin nähden, aivan tulleeni immuuniksi Vaan sievän Surusilmäni tähden, silloin heräsin parahiksi verse 4 Olen onnea saanut jo liikaa, Surusilmäni sen mulle soi Nyt myyn torilla lahnaa ja siikaa, enkä parempaa toivoa voi Ja kun tiskillä hauki on suuri, silloin onneni on rajaton Sillä hauenkin katsees on juuri, suruvoittoinen yö ajaton